... entä jos?

ENTÄ JOS?

 Entä jos et Uuden Vuoden kunniaksi alkaisikaan laihduttaa tai kuntoilla tai remontoisi ruokavaliotasi – vaan alkaisitkin treenata suhdettasi itseen, kehoosi, ulkomuotoosi ja tapaasi olla itsesi kanssa?

Kuinka paljon aikaa vapautuisi, jos sinun ei tarvitsisi koko ajan pohdiskella itseäsi ja kehoasi, ruokaa ja syömistä, painoa ja laihduttamista, kokoa ja ulkomuotoa?

Mitä jos Uuden Vuoden tavoitteenasi olisi kehon ja mielen hyvinvointi, eikä johonkin (keinotekoiseen) standardiin, kiloon, kokoon tai vaatteeseen mahtuminen?

Eläisitkö enemmän itseäsi varten, jos et jatkuvasti yrittäisi sulloa itseäsi johonkin ulkoiseen muottiin?

Mitä tekisitkään elämässäsi, jos paino-, koko-, ulkomuoto- ja ulkonäköasiat eivät rajoittaisi sinua? 

Mitä sinulle kuuluisi, jos voisit olla itsesi kanssa juuri sellaisena kuin nyt olet? Olisitko onnellisempi, jos hyväksyisit itsesi sellaisena kuin olet?

Entä jos voisit hyväksyä itsellesi kaiken hyvän - ilman että sitä täytyy ansaita laihtumalla, treenaamalla, syömisiä suorittamalla tai ulkomuotoa muokkaamalla?

Kuinka paljon energiaa vapautuisikaan, jos voisit vain olla sinut itsesi kanssa ja tehdä rauhan kehosi kanssa? 

Jos voisit vain nauttia olemisesta omassa kehossasi ilman, että mielesi askartelisi jatkuvasti sen äärellä, mikä ei ole kehossa hyvin, mihin et ole tyytyväinen tai mikä siinä häiritsee? 

Jos voisit vain olla läsnä, aidosti; ilman, että ajatuksesi täyttyisivät kaikista niistä asioista, joita haluaisit itsessäsi, kehossasi tai toiminnassasi muuttaa? 

Jos voisit vain keskittyä siihen, mihin ikinä haluatkaan, eikä sinun tarvitsisi murehtia omasta kehosta niin paljon? 

Entä jos mieltäsi ei valtaisikaan omaan kehoon liittyvät hankalat tunteet vaan se täyttyisi kiitollisuudesta ja arvostuksesta omaa kehoa kohtaan?


Entä, jos voisitkin opetella pitämään omasta kehostasi sellaisenaan? 

Niin, ettei sen hyväksyminen olisi ehdollista suhteessa siihen, minkä kokoinen, näköinen, muotoinen se on? Tai minkä kilolukeman vaaka antaa? Tai minkä koon paitoja tai tuuman farkkuja käyttää?

Entä jos sinun ei tarvitsisikaan laihduttaa ja treenata vaan jumpata pikemminkin asennettasi itseäsi kohtaan? 

Entä jos olet jo riittävän hyvä? 

Juuri näin, sellaisenaan. Omassa kehossasi, kaikkinesi.

Entä jos kehosi on jo upea ja ainutlaatuinen? Sellaisenaan.

 Entä jos alkaisitkin kehua ja kannustaa haukkumisen ja mollaamisen sijasta?

 Entä jos kurittamisen sijasta päättäisitkin ryhtyä kiittämään kehoasi kaikesta, mitä se on hyväksesi tehnyt.

 Entä jos vain ottaisit kädestä kiinni. Niin kuin hyvää ystävää?

Entä jos vain sulkisit silmäsi ja hymyilisit pehmeän hyväksyvästi itsellesi? Nyt heti. Ja tästä eteenpäin.

Entä jos.