Häiriintynyttä syömistä vai syömishäiriö?

Oletko joskus pohtinut, onko syömisessäsi kaikki kunnossa? Jokainen meistä on joskus syönyt johonkin muuhun tarpeeseen, kuin nälkään. Laivan buffetissa tulee helposti ylensyöneeksi. Moni meistä on laihduttanut ja yhä useampi kamppailee painonsa kanssa. Varsinkin laihdutuskuurilla syömiset pyörivät mielessä paljonkin. Mutta mistä tietää, milloin syöminen on häiriintynyttä? Missä menee raja häiriintyneen syömisen ja syömishäiriön välillä?

Häiriintyneen syömisen tunnistaa muun muassa seuraavista varomerkeistä:

• Syöminen tai syömättömyys valtaa kaikki ajatukset: vaikka ei haluaisikaan, pohdiskelee jatkuvasti syömisiään
• Syömiseen liittyvät päätökset määrittävät keskeisesti elämää: syömisestä tulee vähitellen elämän keskipiste ja se alkaa syrjäyttää tilaa muilta elämään kuuluvilta asioilta
• Syömiset riistäytyvät käsistä vähän väliä: hallinnantunne pettää usein ja toistuvasti
• Syömistä leimaavat mustavalkoinen ajattelu, ehdoton jako kiellettyyn tai sallittuun, kireät säännöt ja joustamattomat vaatimukset
• Häpeää itseään ja syömisiään: siksi syö pääasiassa salassa ja yksinään, pyrkii välttämään seurassa syömistä
• Terve painonhallinta ei onnistu ja paino-ongelmat karkaavat käsistä - suuntaan tai toiseen
• Ruoasta on tullut ahdistuksen aiheuttaja, (rakas) vihollinen, kaiken mielipahan lähde, ainoa ystävä, kiero kumppani, ahdistuksen helpottaja tai petollinen lohduttaja
• Syö tai paastoaa vastauksena vaikeisiin tunteisiin, arjen ongelmiin, työelämän vastoinkäymisiin, ihmissuhteiden ristiriitoihin, yksinäisyyteen ja tylsyyteen, jne.

Mutta missä vaiheessa häiriintynyt syöminen täyttää syömishäiriön tunnusmerkit?

Tässä yksi hyvä määritelmä sille, missä vaiheessa häiriintyneestä syömisestä tulee syömishäiriö:  

"Oireesta muodostuu häiriö, kun se toistuu siinä määrin,  että se alkaa joko omissa tai lähiympäristön silmissä selvästi haitata arkista toimintakykyä (ihmissuhteita, koulua, työntekoa, harrastuksia) tai fyysistä terveyttä. Häiriössä syöminen tai syömättömyys nousee elämän pääsisällöksi tavalla, joka alkaa sotkea normaalia arkea. Elämä kiertyy oireilun ympärille  ja oireet alkavat sanella valintojen tekemistä" (Kirjasta Olen juuri syönyt, Duodecim 2008)

Häiriintyneen syömisen ei tarvitse täyttää diagnostisia kriteerejä häiritäkseen elämää. Niin sanotut epätyypilliset syömishäiriöt (joissa yksi tai useampi diagnostinen kriteeri ei täyty) ovat huomattavasti tyypillisiä syömishäiriöitä yleisempiä. Vaikka ei kärsisikään syömishäiriöstä, mutta syöminen häiritsee elämää tavalla tai toisella, siihen kannattaa puuttua. Nopea puuttuminen kannattaa, sillä mitä varhaisemmin ja aktiivisemmin asiaan tartutaan, sitä parempi ennuste.

Usein jo asian esille nostaminen keskusteluun saattaa laukaista tilanteen tai ainakin helpottaa.

Oletko sinä itse tai onko joku muu ollut huolissaan syömisestäsi?

Mitä sinä itse ajattelet syömisistäsi?

Lue lisää:

Syömishäiriöliitto

Syömishäiriöiden Käypä Hoito -suositus (Duodecim)

Keski-Rahkonen, Charpentier, Viljanen (toim.) Olen juuri syönyt - Läheiselläni on syömishäiriö. Duodecim 2008