Vanhempi: vahvista lapsen itsetuntoa
Mitä on lapsen vahva itsetunto – ja miten sitä voisi vanhempana vahvistaa?
Itsetunto on sitä, mitä ajattelemme itsestämme. Yhtä lailla se on myös tunne: tunnetta itsestä. Se, miten toimimme erilaisissa tilanteissa, heijastelee tätä ajatusta ja tunnetta itsestämme.
Yksinkertaistaen: mitä ajattelemme, siten tunnemme. Ja, mitä tunnemme, siten toimimme.
Siksi on niin tärkeää, että vanhemmat opettavat lapselleen positiivisen tavan ajatella itsestä ja puhua itselleen. Riittävän vahva itsetunto on lapsen fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin edellytys.
Vahvan itsetunnon omaava lapsi tai nuori:
- Toimii itsenäisesti ja ottaa vastuuta omasta toiminnastaan
- Ei pelkää epäonnistumista ja uskaltaa kokeilla uusia asioita
- Pystyy käsittelemään niin positiivisia kuin negatiivisiakin tunteita
- Auttaa toisia ja on ystävällinen muille
- Tuntee, että on rakastettu ja pidetty
- On ylpeä saavutuksistaan eikä vähättele itseään
- Sietää turhautumista ja pettymyksiä
- Ei ole liian altis muiden vaikutukselle
- Pystyy hyväksymään itsensä sellaisenaan
Vanhemmilla on avainasema lapsen tai nuoren itsetunnon vahvistamisessa. Oikeastaan lähes kaikki vanhempien toiminta heijastuu – joko suoraan tai välillisesti – lapseen ja hänen itsetuntoonsa.
Itsetuntoa voi vahvistaa monin eri tavoin. Tässä muutama idea:
- Kehu, kehu, kehu! Et voi tehdä sitä liikaa. Etsi aktiivisesti tilanteita, joissa voit kehua lastasi. Kun kehut, kehu paitsi lapsen yleisiä taitoja, ominaisuuksia, luonteenpiirteitä, myös tarkemmin tekemisiä ja saavutuksia. Tarjoa lapselle tilanteita, joissa hän pääsee näyttämään kykyjään. Älä myöskään ujostele kehua lastasi muiden edessä.
- Puhu lapsellesi arvostavasti ja kannustavasti. Kerro lapsellesi, että hän on tärkeä. Lapsen on tärkeää saada kuulla olevansa tärkeä ja hyväksytty omana itsenään. Kun lapsi on tehnyt jotain oikein, mainitse siitä hänelle. Kehu ja kannusta lastasi pitkin päivää, joka päivä. Lapsi säilöö saamansa kehut ja kannustukset ja palaa “kuuntelemaan” niitä yhä uudestaan ja uudestaan.
- Opeta lasta puhumaan itsestään arvostavasti. Tapa puhua itsestä itselleen (oman pään sisällä) on opittu – vanhemmat voivat opettaa lapsen kannustamaan itse itseään, uskomaan omaan itseensä vähättelemisen ja epäilemisen sijaan.
- Opeta lasta keskittymään omiin vahvuuksiinsa. Korosta lapsen vahvuuksia, osoita niitä lapselle itselleen ja keskity siihen, mikä menee hyvin. Puutu siihen, jos lapsi vähättelee itseään. Muistuta lasta siitä kaikesta, mihin hän pystyy ja mikä on hyvin.
- Opeta lapsesi ”omistamaan” omat tunteensa. Kerro lapselle, kuinka ajatukset, tunteet ja toiminta kaikki vaikuttavat toinen toisiinsa. Muistuta, ettei kukaan tai mikään suoraan aiheuta lapsen tunteita, vaan lapsen omat ajatukset tästä. Samoin, lapsi ei voi olla vastuussa kenenkään muun tunteista. Näytä esimerkkiä lapselle rakentavasta tavasta ottaa vastuuta omista tunteista.
- Kannusta lasta löytämään myönteistä tekemistä. Kannusta lasta etsimään itselleen mieluinen ajanviete tai harrastus, jossa hän saa paitsi nautintoa, myös onnistumisen ja hyväksytyksi tulemisen kokemuksia. Tekemisen kautta tapahtuneet onnistumiset sisäistyvät osaksi lapsen minäkäsitystä.
- Opeta sosiaalisia taitoja. Kannusta lasta toimimaan muiden kanssa siten, miten hän toivoisi itse, että muut kohtelevat häntä. Keskustele lapsen kanssa erilaisista lapsen kohtaamista sosiaalisista tilanteista. Käy läpi erilaisia tapoja reagoida esim. ristiriitatilanteisiin. Harjoitelkaa asettumista muiden asemaan. Kuvitelkaa yhdessä, miltä muista osapuolista on tuntunut tietyssä tilanteessa.
- Opeta lapsi kehittämään psyykkistä ”puskuria” kiusaamista ja ikäviä kommentteja vastaan. Neuvo lasta jättämään huomiotta ilkeilyt ja ikävät sanat. Sen sijaan, opeta häntä sanomaan itselleen esim. ”pilkkaaminen ei voi satuttaa minua”, ”kiusaajilla ei ole valtaa minuun”, jne.
- Naura lapsesi kanssa. Opeta lapsi nauramaan ja löytämään tilanteiden valoisat, humoristiset puolet. Ihmiset, jotka osaavat nauraa ja suhtautua huumorilla arjen erilaisiin ongelmatilanteisiin, ovat todennäköisemmin tyytyväisempiä itseensä ja elämäänsä.
- Kun korjaat lapsen käytöstä, korjaa vain käyttäytymistä ja sellaisia tekoja, joihin lapsi voi vaikuttaa. Älä syyttele, hauku tai kritisoi lasta. Anna lapselle mahdollisuus toimia toisin. Käytä minä-muotoisia lauseita sinä-syyttelemisen sijasta.