Oravanpyörästä uupumukseen ja takaisin

Oravanpyörä-yhteiskunnassamme ihaillaan estoitta ihmisiä, jotka suorittavat ja saavat aikaan paljon. Arvostamme aikaansaamista, tavoitteiden saavuttamista ja tehokkuutta: ne yhdistetään menestykseen ja elämässä eteenpäin pääsemiseen. Ajatellaan, että ”no pain, no gain”: aivan kuin uupumuksen oireet kuuluisivat ikään kuin asiaan työelämässä. Ne painetaan helposti villaisella. Uupumuksen oireilla saatetaan jopa kehuskella, kuin niissä olisi jotain ylpeyden tai ihastelemisen aihetta. Suorituksia sairaalloisesti ihannoivassa yhteiskunnassamme tunnollisia työmuurahaisia palkitaan omien rajojensa polkemisesta ja puurtamisesta oman jaksamisen kustannuksella. On ihailtua uhrautua.

Kunhan ei vain polta päreitänsä loppuun asti. Koska silloin uupunut on omillaan ja joutuu kantamaan uupumuksensa yksin. On ihailtua suorittaa, mutta häpeällistä uupua siinä.  

Kun tarpeeksi kauan aikaa pinnistelee jaksamisensa äärirajoilla, puskee omia rajojaan, ylittää omaa sietokykyään ja venyttää omaa jaksamistaan, jossain vaiheessa napsahtaa. Kestävinkin työjuhta uupuu, jos polkee toistuvasti omia rajojaan. Uupumuksen tunnistaa siitä, kun väsymys ei hellitä lepäämälläkään. Uupumus ei ole piristettävissä, sparrattavissa tsempattavissa tai kannustettavissa pois. Voimat ovat kertakaikkisen lopussa. Eikä niitä saa takaisin pelkällä positiivisella ajattelulla. Tarvitaan aivan uudenlaisia ajattelu- ja toimintatapoja – ja ennen kaikkea paitsi itsensä kuuntelemista, myös omien rajojensa kunnioittamista. Toisinaan riittää, että hidastaa tahtia, joskus pitää uskaltaa hypätä pois oravanpyörästä.

Liisa Uusitalo-Arola kirjoittaa kotisivuillaan näin:

”Vaikka olosuhteet luovat reunaehtoja elämällemme, ei vastuuta omasta jaksamisestaan voi siirtää kenellekään muulle. Hyvinvointiaan ei voi ulkoistaa. Uupuminen kertoo tarpeesta muutokseen ja uudenlaisten ajattelu- ja toimintatapojen oppimiseen. Se on kriisi, joka syntyy hyvästä syystä. Se on myös kriisi, josta kerran selvittyäsi voit olla ihmisenä vahvempi ja itsenäisempi kuin koskaan.”

Minulla oli ilo tutustua Liisaan omien psykoterapiaopintojeni yhteydessä tammikuussa, kun hän oli kouluttamassa meitä kognitiivis-analyyttisesta psykoterapiasta ja lyhytterapeuttisesta työotteesta. Vaikutuin suuresti hänen syvästä inhimillisyydestään ja sydämellisyydestään. Upea nainen, timanttinen ammattilainen ja oivaltava psykoterapeutti. Olen palanut halusta päästä tutustumaan tarkemmin hänen uupumusta käsittelevään kirjaansa jo pitkään. Nyt sain sen vihdoin käsiini ja ahnaasti ahmin tämän kirjan oppeja.

Uuvuksissa on kirja, joka todella kolahtaa, jos on koskaan kokenut uupumuksen oireita tai pohtinut omaa jaksamistaan (kukapa meistä ei olisi!). Kirja nappaa lukijan mukaansa ihan ensimetreiltä, ja tarjoaa paitsi aimo annoksen tietoa helposti pureskellussa muodossa, myös käytännönläheisiä tehtäviä, joista lukija saa saman tien oivalluksia ja virtaa omaan arkeensa. Näiden tehtävien anti ei kuitenkaan ole lyhytkestoinen pika-apu, vaan niitä tehtyään ei voi olla oivaltamatta jotain olennaista itsestään ja elämästään. Kirjan paras anti onkin tämä itsetuntemuksen kasvaminen ja voimaantuminen. Minä itse voin vaikuttaa siihen, miltä oma elämäni tuntuu.

Tämä kirja on ytimeltään psykoterapeuttinen: se sanottaa ja jäsentää uupumuksen muodotonta olemusta ja tarjoaa siihen lempeää ymmärrystä. Ennen kaikkea se antaa oikeutuksen erilaisille tunteille ja kokemuksille. Samalla se johdattelee lukijansa oivaltamaan muutoksen mahdollisuudet ja kannustaa ja rohkaisee kohti niitä. Kirja tuuppii hellästi eteenpäin ja auttaa konkreettisesti ottamaan tarvittavat askeleet, jotta uupumuksesta voisi nousta jaloilleen ja voimat palautuisivat. Kuin paras vertaistuki, kirjan sivuilla olevat kokemustarinat koskettavat ja tuovat lohtua aitoudellaan, suorasanaisuudellaan ja oivaltavuudellaan.

Nautin valtavasti kirjan ratkaisukeskeisyydestä, lyhytterapeuttisesta otteesta ja kognitiivis-analyyttisesta viitekehyksestä. Kirja tarjoaa monia hyödyllisiä terapeuttisia työvälineitä itsetuntemuksen ja ymmärryksen lisäämiseen ja jumeista irrottautumiseen, joista yksi suosikkini on karttatyöskentely. Omakohtaiseen, oivalluksia tuottavaan oman elämän kartoittamiseen annetaan kirjassa yksityiskohtaiset ohjeet.

Näin mielenterveyden ammattilaisen näkökulmasta kirja on myös erinomainen työvälinepakki ohjauksen tai yhteistyön tueksi. Kirja vilisee hyödyllisiä tehtäviä ja ajatuspähkinöitä, joita jakaa asiakkaan kanssa. Parhaimmillaan se toimii hyvänä työkirjana yhteisessä työskentelyssä voimien palauttamiseksi tai uupumuksen voittamiseksi. Tähän kirjaan tutustuminen pitäisi antaa kotitehtäväksi jokaiselle työterveydessä asioivalle, joka tavalla tai toisella pohtii omaa jaksamistaan.

Tämän kirjan pitäisi olla jokaisen saatavilla työpaikan kahvihuoneessa ja kirjastossa. Kukapa meistä ei olisi joskus pohtinut omia voimavarojaan, puhtia ja jaksamistaan, kenties tuntenut uupumuksen oireita tai joutunut pakottamaan itsensä jaksamaan läpi työpäivän. Kuinka paljon säästyisikään paitsi kansanterveyttä ja valtionkassaa, ennen kaikkea inhimillistä kärsimystä, jos osaisimme ajoissa ottaa johtajuutta omasta hyvinvoinnistamme, emmekä ajaisi tai antaisi ajaa itseämme niin piippuun.

Lue tämä kirja ajoissa.

Lisää kirjasta Tuuma-kustannuksen sivuilta

Lisää kirjan kirjoittajasta, Liisa Uusitalo-Arosta Liisan kotisivuilta