Miten teillä syödään?

Lapset ovat mallioppimisen mestareita. He imevät itselleen merkityksellisiltä aikuisilta vaikutteita ja malleja kuin sienet. Paitsi, että lapset oppivat suoraan havainnoimalla, he ovat myös erinomaisen taitavia aistimaan ja vaistoamaan, sekä lukemaan rivien välistä – sellaisiakin asioita, mitä me aikuiset emme niin haluaisi heille välittää. Aikuisen omat arvot ja asenteet ruokaa ja syömistä kohtaan peilautuvat vääjäämättä myös lapselle. Lapsi kyllä vaistoaa ja aistii, jos aikuisella on kireyttä suhteessaan ruokaan. Tapa suhtautua ruokaan ja syömiseen tarttuu, halusi sitä tai ei.

Ylipäätään, ruokailutilanteiden tunnelma ja vuorovaikutus vaikuttavat siihen, minkälaiseksi lapsi mieltää myöhemmässä elämässään syömistilanteet. Kun perheen yhteiset ruokailutilanteet ovat kaikille yhteisiä, mutkattomia, rentoja tilanteita, ne yhdistävät perheenjäseniä ja tuottavat iloa paitsi lapselle, myös aikuiselle.

Parasta, mitä aikuinen voi lapsensa ruokasuhteen tasapainon turvaamiseksi tehdä, on huolehtia siitä, että hänen oma suhteensa syömiseen on tasapainossa. Omien lasten saamisen myötä monelle vanhemmalle tarjoutuu tuhannen taalan paikka pohtia omaa ruokasuhdettaan. Vanhemmilla on keskeinen rooli vaikuttaa siihen, minkälaiseksi lapsen ruokasuhde muodostuu myöhemmässä elämässä. Harva vanhempi haluaa tartuttaa oman ruokasuhteen vinoumia lapselleen.

Koska lapsi ottaa mallia aikuisesta, meillä vanhemmilla on tärkeä rooli mallintaa tervettä, joustavaa mutkatonta suhdetta ruokaan. Ei riitä, että teemme sitä vain ajatuksen ja tahtotilan tasolla – meidän täytyy ihan aidosti, oikeasti ja konkreettisesti olla itse esimerkkejä siitä. Lapsuuden positiiviset ruokakokemukset toimivat vankkana perustana terveelle, mutkattomalle ruokasuhteelle myöhemmässäkin elämässä.

Vanhempina eräs tärkeimmistä tehtävistämme on toimia roolimallina. Kaikessa siinä tärkeintä ei ole niinkään se, mitä sanomme, vaan se miten käytännössä itse toimimme.

Miten teillä syödään?

Tässä vähän vinkkejä käytännön syömisiin:

• Syökää yhdessä, aina kun voitte - perheruokailu on tasapainoisen ruokasuhteen kulmakivi

• Jos vain suinkaan mahdollista, syökää yhdessä samaa ruokaa (ei siis niin, että äiti syö salaattia, isi proteiinipirtelöä ja lapsi tavallista ruokaa)

• Yhdessäolo ruokailutilanteissa on tärkeintä – ole läsnä lapselle, saatat oppia jotain uutta hänen päivästään, ajatuksistaan tai kuulumisistaan

• Tee ruokailutilanteista rauhallisia, rentoja ja mukavia – pyri myös itse olemaan sitä

• Arjen valinnat ja ruokavalion kokonaisuus ratkaisevat – yksittäiset ruoka-aineet eivät tee ruokavaliosta terveellistä tai epäterveellistä

• Säännöllinen syömisrytmi on kaiken a ja o - vältä välipalapainotteista napostelemista pitkin päivää, keskitä syömiset aterioihin ja tee niille arjessa tilaa

• Ota lapsi mukaan aterioiden valmisteluun ja tehkää ruoanvalmistuksesta mukava tapahtuma – yhteinen ruokahetki alkaa yhdessä tehdyistä valmisteluista

• Anna positiivista palautetta aina kun siihen on aihetta - unohda kritiikki tai ojentaminen, ne eivät kuulu ruokapöytäkeskusteluun

• Syökää yhdessä pöydän ääressä, ei yksin television tai pädin edessä - laitteet eivät kuulu perheen yhteisiin ruokahetkiin

• Ruoalla ei saa palkita tai rangaista - keksi muita keinoja palkita lasta