Onko liikkumiseni liiallista?
Mitä tapahtuisi, jos tänään jättäisit lenkkarit naulaan?
Jos tasapaino liikkumisen ja muun elämän välillä ei ole kunnossa, liikkumisesta tulee nopeasti elämän yksi keskipisteistä. Jos huomaat liikkumisten määräävän liiaksi valintojasi ja tekemisiäsi tai tekemättä jättämisiäsi, on syytä arvioida rehellisesti liikkumisesi motiiveja. Yhtä lailla, jos liikkumiseen (tai elämään) alkaa esim. terveellisyyden nimissä liittyä yhä enemmän sääntöjä ja pakonomaisia piirteitä, on syytä huolestua. Tunne siitä, ettei voi hallita liikkumistaan tai vastaavasti tunne siitä, ettei voi luopua tiukasta hallinnasta, voi kertoa ongelmista. Erityisesti liikkumiseen liittyvät vaikeat tunteet ja ajatukset paljastavat nopeasti sen, ettei suhde liikkumiseen ole kovinkaan mutkaton. Pakonomaisuus, liiallinen kuri, ehdottomuus, ankaruus, mustavalkoisuus, salaileminen, syyllisyys, äärimmäinen kontrolli ja vastaavasti hallinnantunteen menettäminen eivät kuulu normaaliin, tasapainoiseen liikkumiseen. Liikunnan kuuluu olla hyvinvointia tuova asia, ei sitä vievä asia elämässä.
Jos epäilet ettei suhde liikkumiseen ole ihan mutkaton, esitä itsellesi seuraavat kysymykset. Ne auttavat sinua tunnistamaan liiallisen liikkumisen.
- Hallitseeko liikkuminen liikaa ajatteluani tai arkielämääni?
- Liikunko toistuvasti, vaikka minun ei pitäisi (minulla on esim. rasitusvamma tai minua on kielletty liikkumasta)?
- Jätänkö välistä lepopäiviä, koska en pysty pitämään taukoa liikkumisesta?
- Liikunko liiallisesti painon kontrollointi- tai laihtumistarkoituksessa?
- Huolestuttaako minua ajatus, etten enää pysty keskeyttämään liikkumistani tai hallitsemaan sen määrää, tai vastaavasti että minun pitäisi liikkua vähemmän?
- Liikunko joskus niin paljon, että se tuntuu hallitsemattomalta tai niin, että minulta katoaa liikkuessani hallinnantunne?
- Käykö välillä niin, etten voi olla liikkumatta tai vastaavasti lopettaa/vähentää liikkumista, vaikka haluaisinkin?
- Liittyykö liikkumiseeni niin kova kuri ja kontrolli, etten uskalla joustaa siitä, koska pelkään menettäväni kaiken hallinnan?
- Tunnenko liikkumisen jälkeen toistuvaa uupumusta, väsymystä tai vetämättömyyttä?
- Tunnistanko ylikunnon oireita, koska liikun liikaa?
- Jos en liiku hetkeen, seuraako sitä jonkinlainen rangaistus tai kurinpalautus?
- Jos en liiku hetkeen, seuraako siitä syyllisyyttä, itsesyytöksiä, pettymystä tai ahdistusta?
- Liittyykö liikkumiseeni ylipäätään vaikeita tunteita, kuten masennusta tai ahdistusta?
- Ahdistaako minua, jos en tiedä milloin pääsen liikkumaan seuraavan kerran?
- Noudatanko liikkumisissani jotain pakonomaista kaavaa, josta en voi poiketa?
- Liikunko liiallisesti, jotta saisin helpotettua omaa oloani, mielipahaani, ahdistustani tms.?
- Liikunko, jotta saan syödä tai siksi, että minun pitää kuluttaa syömäni ruoan energia?
- Jos liikun vähemmän kuin suunnittelin, joudunko vastaavasti vähentämään syömisiäni tai kompensoimaan vähäisemmän liikkumisen jollain muulla tavoin?
- Pelkäänkö, että jos en kontrolloi tiukasti liikkumistani, tapahtuu jotain ikävää?
- Liittyykö liikkumiseeni jyrkkiä sääntöjä, mustavalkoisuutta, ankaruutta, kohtuutonta itsekuria?
- Aiheuttaako liikkumisessa tai sen määrässä joustaminen esim. lomamatkalla, illanvietossa, ravintolassa, juhlapyhinä, tms. minulle ahdistusta?
- Ohittaako liikkumiseen liittyvä koreografia muun elämän, kuten rennon vapaa-ajan viettämisen, ystävyyssuhteet, muut harrastukset?
- Liittyykö liikkumiseeni jotain salailua, esim. liikuntamäärien vähättelyä tai peittelyä?
- Joudunko jatkuvasti ylläpitämään kulisseja, jotta muut eivät saisi selville liikkumiseen liittyviä ongelmiani, liikkumiseni määriä tai muuta?
- Onko minulla liikkumiseen liittyviä ajatuksia tai tekoja, joista en uskalla, halua tai kehtaa kertoa muille?
Mitä useampaan kysymykseen vastasit kyllä, sitä todennäköisemmin liikkumisesi on liiallista.
Ks. aikaisempi postaus häiriintyneestä syömisestä täältä - nämä kysymykset ovat koottu ko. kirjoituksen pohjalta ja muutettu koskemaan liikuntaa.
Jos havaitset liikkumisessasi huolestuttavia piirteitä, puutu asiaan ajoissa. Hae tietoa liiallisesta liikunnasta (lue myös aikaisempi kirjoitukseni aiheesta täältä) ja pyri ymmärtämään ilmiötä omalta kohdaltasi. Jos sinusta tuntuu, että omat keinosi tai voimasi eivät riitä tämän selättämiseen, ethän epäröi hakea apua! Sano asia ääneen jollekin; kerro että liikut liikaa. Pyydä apua perheenjäseneltä, läheiseltä, ystävältäsi tai harrastuskaveriltasi. Kerro asiasta kuntosalin henkilökunnalle, valmentajallesi, harrastuksen vetäjällesi. Kerro asiasta lääkärillesi. Hae apua psykologilta.
Ongelmiin kannattaa puuttua heti ja tarmokkaasti. Mitä nopeammin tartut ongelmaan, sitä nopeammin ja varmemmin saat tasapainotettua tilanteen.
Ennen kaikkea, älä jää yksin!
